Tämä on todellakin eräs tärkeimmistä Gallen Kallelan varhaisen kauden maalauksista.
Ne olivat merkittävia siksi, että hän kuvasi niissä tavallista maalla asuvaa väestöä sen omassa ympristössä.
Gallen Kallela pyrki luomaan Suomelle oman kansallisen kuvataiteen maalaamalla tyypillisiä suomalaisia aiheita
mutta minua kiinnostaa kyllä enemmän se, miksi sinä pidät tästä taulusta.
en minä ole koskaan tullut ajatelleeksi mikä minua tässä oikein viehättää
Ehkä minä salaa mielessäni haluaisin olla tuollainen paljain jaloin kotipihan nurmikolla seisova poika.
Elämä näyttää niin yksinkertaiselta ja idylliseltä.
Täällä on muuten myös niitä Kalevalan aiheisia maalauksia, joista puhuit.
Onko täällä myös ”Sammon ryöstö” ?
No sitä ei ole.
Tämän kirjan mukaan se on Turun taidemuseossa.
Mutta ”Lemmikäisen äiti” täällä on.
Se on samalta kaudelta.
Onko se se itkevä äiti kuolleen poikansa vieressä ?
Juuri se.
Voi miten pieni !
Minä luulin sitä paljon suuremmaksi.
Mutta kyllä minä pidän paljon enemmän realistisesta taiteesta.
Katsotaan mitä täällä oikein sanotaan näiden tyylistä.
Myöhäiseltä kaudelta, eurooppalaisia vaikutteita.
Gallen Kallela oli opiskellut Pariisissa, Berliinissä ja Italiassa.
Italialaiset freskot tekivät häneen suuren vaikutuksen ja monet niistä tauluista, jotka hän maalasi Italian tekemänsä matkan jälkeen ovat seinämaalausten luonnoksia...
tätä minä en tiennytkään.
Hän oli maalannut Pariisin maailmannäyttelyn maalaamassa freskot uudelleen suomen kansallismuseon eteishallin kattoon .
Ne ovat siis samat freskot kuin siellä Maailmannäyttelyssä.
Ja muistatko vielä sen seinämaalauksen vanhassa ylioppilastalossa, jossa oli se hevosen selässä istuva tuohitorvea soittava sankari ?
Se on ”Kullervon sotaanlähtö”, jonka Gallen Kallela maalasi vuonna 1901.
Здравствуйте ещё раз. В предложении /Ne ovat siis samat freskot kuin siinä Maailmannäyttelyssä/ вместо /siinä/ нужно /siellä/
ReplyDeleteИсправил. Спасибо!
Delete